Tutkimus henkilöautojen kolariturvallisuuden kehityksestä
Tutkimuksessa arvioitiin henkilöautojen kolariturvallisuutta tarkastelemalla eri automallien onnettomuusmääriä sekä kuljettajien loukkaantumisia.
Aineistona käytettiin 254 943 liikennevakuutuksesta korvattua kahden henkilöauton välistä yhteenajo-onnettomuutta vuosilta 2005–2014.
Tutkimuksessa tarkasteltiin autojen passiivisen ja aktiivisen turvallisuuden kehitystä. Passiivisella turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi turvavöitä ja auton korirakennetta, jotka suojaavat onnettomuuden sattuessa. Aktiivinen turvallisuus tarkoittaa puolestaan teknologiaa, joka pyrkii estämään ennalta onnettomuuden syntymisen, esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmää.
Ajoneuvon paino vaikuttaa turvallisuuteen – erot kuitenkin tasaantuneet
Autojen paino on pääsääntöisesti lisääntynyt edellisen polven malleista. Tutkimuksen tuloksien perusteella painavammat autot ovatkin yleisesti ottaen kuljettajalleen turvallisempia. Automallien painon kasvu on kuitenkin viime aikoina hidastunut esimerkiksi materiaalien kehittymisen ja ympäristövaatimusten seurauksena. Pienempien autoluokkien painoero suurempiin perheautoihin on kaventunut.
Tutkimuksessa havaittiin eri-ikäisten ja -kokoisten autojen välisten turvallisuuserojen tasoittuneen. Kehitys on ollut merkittävintä pienempien kokoluokkien autoissa, ja niiden turvallisuustaso on entistä lähempänä keskikoisten ja suurten autojen turvallisuutta. Suurempien kokoluokkien autojen kolariturvallisuuden todettiin olevan vähintään edeltävän sukupolven tasolla, vaikka autojen paino ei ollut enää kasvanut.
Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon se mahdollisuus, että autojen vanhetessa liikenteestä poistuvat ensimmäisenä pienempikokoiset mallit. Vanhimmista ikäluokista olisivat näin pääsääntöisesti olleet käytössä enää kookkaimmat ja passiiviselta turvallisuudeltaan keskimääräistä paremmat automallit. Jatkossa tämän ilmiön vaikutus tullee vähentymään kokoluokkien turvallisuuserojen pienentyessä.
Ajoneuvon iällä merkittävä vaikutus turvallisuuteen
Tutkimuksessa todettiin henkilöautojen kolariturvallisuuden parantuneen merkittävästi 2000-luvulla. Uusimmat autot tarjoavat kuljettajalleen keskimäärin 10–20 % paremman suojan kymmenen vuotta vanhempiin autoihin verrattuna.
Autojen vakiovarusteiksi tulleiden aktiivisten ja passiivisten turvavarusteiden kuten turvatyynyjen, hätäjarrutustehostimen sekä ajonvakausjärjestelmän rinnalla yhä useammasta autosta löytyy myös edistyneempää aktiivista turvatekniikkaa.
Kattava tietopaketti autojen turvajärjestelmistä löytyy Liikenneturvan sivuilta.
Automalliliitteessä näkyy kolariturvallisuuden kehitys
Tutkimukseen kuuluvan Automalliliitteen tarjoamaa tietoa voi hyödyntää autovalintaa tehtäessä.
Automalliliite ei kuitenkaan sovellu johtopäätösten tekemiseen yksittäisten automallien välillä, koska aineistona käytettyihin onnettomuuksiin ovat vaikuttaneet myös monet automallista riippumattomat tekijät kuten kuljettajaan ja ajoympäristön liittyvät tekijät. Onnettomuusriskiä tarkasteltaessa tulee muistaa, että uusimmat ja suurimmat autot on usein rekisteröity suuriin kaupunkeihin, joissa autoille tapahtuu paljon lieviä onnettomuuksia.
Liitteen avulla voi kuitenkin vertailla autojen eri kokoluokkien turvallisuutta sekä saman automallin vanhempien ja uudempien versioiden välillä tapahtunutta kehitystä.
Valitessasi autoa tutustu törmäystestien tuloksiin ja muuhun saatavilla olevaan tietoon sekä pyydä myyjältä selvitys auton turvavarusteista. Uutta autoa ostaessasi selvitä myös lisävarusteena saatavat turvavarusteet.
Lataa tutkimusraportti ja automalliliite
Koko tutkimusraportti: Henkilöautojen kolariturvallisuuden kehitys (2017) (pdf)
Tutustu myös näihin:
Traficomin Autovertaamo-verkkopalvelu
Tutkimus: Räty, E., & Kari, T. 2017, Henkilöautojen kolariturvallisuuden kehitys 2017
- Tutkimuksen ovat teettäneet Onnettomuustietoinstituutti (OTI) ja Trafi.
- Aineisto: 254 943 lakisääteisestä liikennevakuutuksesta vuosina 2005–2014 korvattua kahden henkilöauton välistä yhteenajo-onnettomuutta. Onnettomuuksissa loukkaantui 35 511 henkilöauton kuljettajaa.
- Matkustajien loukkaantumista ei käsitellä tutkimuksessa, koska matkustajien kokonaismäärä ei käy ilmi onnettomuustiedoista.
- Tutkimuksessa tarkastellut autot ovat olleet yksityiskäytössä.
- Yhteenajon tapahtumispaikkana on ollut yleinen tie tai katu.
- Automalli on otettu mukaan aineistoon vain, jos sillä on sattunut yli 400 onnettomuutta tarkastelujakson (2005–2014) aikana.
Lisätietoja:
Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365, etunimi.sukunimi@oti.fi