Henkilövahingoista maksettaville erilaisille korvauksille ei ole enimmäismäärää, vaan korvaus suoritetaan todellista vahinkoa vastaavana.

Esimerkiksi poliklinikkamaksut, sairaalamaksut, fysioterapia, laitoskuntoutus, lääkärinpalkkiot, lääkkeet, sidostarpeet sekä röntgen- ja laboratoriomaksut voivat tulla korvattaviksi. Myös matkakulut lääkäriin tai sairaalaan ovat korvattavia kustannuksia.

Vammautunut saa ansionmenetyksestä korvauksen tilapäisestä tulojen tosiasiallisesta vähentymisestä. Korvauksen suuruuden selvittämiseksi tarvitaan:

• lääkärintodistus vamman laadusta ja työkyvyttömyysajasta sekä
• työnantajan selvitys ansiotulosta ennen vahinkoa, työkyvyttömyyden aikana ja sen jälkeen.

Jos vammautuneen henkilön toimeen tai ammattiin valmistuminen on todistettavasti liikennevahingon seurauksena siirtynyt myöhempään ajankohtaan, korvausta maksetaan myös tulojen myöhentymisestä.

Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksella hyvitetään vammasta aiheutunutta kipua, särkyä ja toiminnallista haittaa siihen asti, kunnes vamma on parantunut tai terveydentila muutoin vakiintunut. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta on luokitellut vammat vaikeusasteen mukaan eri luokkiin. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaamiseen vaikuttavat vammojen laatu, vaikeusaste sekä vammojen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoaika.

Pysyvän haitan korvauksella hyvitetään vammautuneelle pysyvää toiminnallista haittaa, jonka vamma hänelle aiheuttaa.

Korvauksen suuruuteen vaikuttaa vamman laatu ja siitä seuraava haittaluokka, henkilön ikä vahinkohetkellä sekä joissakin tapauksissa vammasta aiheutunut elämänlaadun erityinen heikkeneminen. Vammat ryhmitellään vaikeusasteen mukaan 1–20 haittaluokkaan, joka perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (1649/2009).

Pysyvän kosmeettisen haitan korvauksella hyvitetään vammasta aiheutunutta pysyvää ulkonäöllistä haittaa, kuten esimerkiksi arpimuodostuma. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa lähinnä vammojen laatu, laajuus ja sijainti sekä vammautuneen ikä vahinkohetkellä.

Vammautuneelle, joka on pysyvästi riippuvainen toisen henkilön huolenpidosta, voidaan maksaa hoitotukea. Hoitotuen määrä riippuu liikennevahingosta johtuvasta tilan vaikeusasteesta. Vaikeusasteet on määritelty liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan hoitotukiluokittelussa.

Liikennevakuutuksesta voidaan korvata ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään edistämään vahinkoa kärsineen paluuta työelämään ja tukemaan työssä suoriutumista vammasta aiheutuvista rajoitteista huolimatta. Korvattavat toimenpiteet voivat olla moninaisia, kuten kouluttautumista uuteen ammattiin sekä erilaisia tukitoimenpiteitä.

Jos vammautuminen aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden, on vahingonkärsineellä oikeus liikennevakuutuksesta maksettavaan työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä selvitetään kuitenkin vahinkoa kärsineen mahdollisuudet palata työelämään ammatillisen kuntoutuksen avulla.

Liikennevahingossa menehtyneen henkilön elatuksesta riippuvaisilla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen elatuksen menetyksestä (perhe-eläke). Liikennevakuutuksesta maksettavan perhe-eläkkeen suuruuteen vaikuttavat mm. vainajan ja lesken tulot ja perheen suuruus.

Liikennevakuutuksesta korvataan surmansa saaneen hautauksesta aiheutuneet kohtuulliset kulut. Kulut korvataan enintään tosiasiallisten kustannusten suuruisina. Korvattavaksi voivat tulla muun muassa arkku tai uurna, hautakivi sekä hautapaikan lunastamisesta aiheutuva maksu sekä siunaus- ja muistotilaisuuden järjestämisestä aiheutuvat kulut.