Liikenneturvallisuus taajamissa – Miten Suomi näyttäytyy eurooppalaisessa vertailussa?

Turvallisesti liikenteessä -blogi 17.6.2019

Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto (ETSC) on julkaissut raportin, jossa on tarkasteltu taajamien liikenneturvallisuuden kehitystä vuosina 2010–2017. Brysselissä sijaitseva ETSC on voittoa tavoittelematon toimija, joka edistää liikenneturvallisuuden huomioimista päätöksenteossa.

Tarkastelen seuraavaksi tuoreen raportin keskeisiä huomioita erityisesti Suomen näkökulmasta.

Kuolemat taajamaliikenteessä laskussa – Suomessa kehitys pysähtynyt

Euroopan tieliikenteessä kuoli vuonna 2017 yhteensä 25 250 ihmistä, joista taajamaliikenteessä kuoli n. 9 500 ihmistä. Lisäksi 100 000 ihmisen arvioidaan loukkaantuneen vakavasti Euroopan taajamissa.

Kehitys on kuitenkin mennyt hyvään suuntaan lähes kaikissa maissa. Muutos oli voimakkainta Latviassa, Kreikassa, Serbiassa, Portugalissa ja Puolassa, joissa taajamien liikennekuolemat vähenivät 7–8 prosenttia. Koko Euroopassa taajamissa kuolleiden määrä on vähentynyt pari prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Kehityksen suunta on hyvä, mutta muutos on ollut liian hidasta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Taajamissa asuvien määrään suhteutettuna Suomen taajamissa on kuollut vähemmän ihmisiä kuin Euroopassa keskimäärin. Suomen taajamissa kuolleiden määrä on kuitenkin polkenut ainakin kymmenen vuotta suurin piirtein paikoillaan, vailla havaittavaa kehitystä.

Euroopassa taajamien liikenteessä kuolleista ja vakavasti loukkaantuneista ihmisistä suurin osa (70 %) oli suojaamattomia tienkäyttäjiä eli jalankulkijoita, polkupyöräilijöitä, mopoilijoita tai moottoripyöräilijöitä. Osuus on sama myös Suomessa. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien uhreissa ikäryhmistä suurimpana korostuvat iäkkäät kulkijat.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät painotu Suomessa taajamiin

Euroopassa 38 prosenttia kaikista tieliikennekuolemista on tapahtunut taajamissa, mutta maiden välillä on jonkin verran eroja. Esimerkiksi Romaniassa ja Kroatiassa liikennekuolemista yli puolet on tapahtunut taajamissa, kun taas Suomessa joka neljäs.

Suomessa liikennekuolemat painottuvat enemmän haja-asutusalueille ja maaseudulle. Suomessa asuu vähemmän ihmisiä kaupungeissa kuin Euroopassa keskimäärin, lisäksi Suomen luvuissa näkyy varmasti taajamien liikenneturvallisuuden edistämiseksi tehty työ. Asiaan vaikuttaa myös se, että maaseudulla ja haja-asutusalueilla nopeudet ovat kovempia, ja siten onnettomuuksien seuraukset ovat vakavampia.

Kaupungit kannustavat jalankulkuun ja pyöräilyyn – Suunnittelu avainasemassa

Euroopassa on tänään yleistä, että kunnat ja kaupungit monien muiden ohella kannustavat ilmanlaadun parantamiseksi ihmisiä tekemään suuremman osan matkoistaan jalan tai polkupyörällä. Myös uudenlaisia kulkuvälineitä, kuten sähköpotkulautoja, ilmestyy katukuvaan.

Kehityksessä on hyvä ottaa huomioon, että jalankulkijat ja pyöräilijät ovat onnettomuustilanteissa hyvin alttiita loukkaantumisille. Jalankulun ja pyöräilyn lisääntyessä on huolehdittava, ettei kasvua tehdä liikenneturvallisuuden kustannuksella.

Väyliä, nopeusrajoituksia ja liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Liikennejärjestelyiden kehittäminen kaupunkien ahtaudessa vaatii laadukasta suunnittelua, jotta saadaan yhdistettyä eri kulkumuotojen liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus.

Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksista tarvitaan lisää tietoa

Suomen pysähtynyttä liikenneturvallisuuskehitystä selittää se, että Suomessa monet taajamien turvallisuustoimenpiteet on toteutettu jo aiemmin kuin nyt liikenneturvallisuuttaan nopeasti kehittävissä maissa. Yhtenä haasteena liikenneturvallisuustoimenpiteiden kohdistamisessa on se, että taajamien kuolemantapaukset ovat hajautuneet ympäri maata ja yksittäisen kunnan osalta kuolemantapaukset ovat varsin harvinaisia. Lisäksi taajamissa tapahtuneisiin vakaviin moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin liittyy merkittävän usein päihteidenkäyttö ja korkea ajonopeus. Niiden vähentämiseksi ei ole löydetty tehokkaita keinoja.

Liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi ja ongelmakohtien tunnistamiseksi tarvitaan lisää tietoa tapahtuneista onnettomuuksista ja niihin johtaneista tekijöistä. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden vakavienkin onnettomuuksien tilastointi on tällä hetkellä monilta osin puutteellista ja sitä tulee kehittää.

Tiedonkeruun kannalta haasteellisia ovat onnettomuudet, jotka eivät päädy poliisin tietoon, sillä virallinen liikenneonnettomuuksien tilastointi perustuu juuri poliisin tietoihin. Puutteet johtuvat siitä, että poliisia ei aina kutsuta paikalle, jos esimerkiksi pyöräilijä on onnettomuuden ainoa osallinen eli kyse ei ole yhteentörmäyksestä.

Nopeudet alas – Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston suositukset

ETSC esittää raportissa useita ehdotuksia toimenpiteistä, joilla taajamien liikenneturvallisuutta voitaisiin edelleen edistää. ETSC kehottaa muun muassa:

  • suosimaan 30 km/h nopeusrajoitusta taajamissa
  • liittämään liikenneturvallisuuden kiinteäksi osaksi kestävän liikkumisen suunnittelua
  • edistämään aktiivisten turvalaitteiden, kuten jalankulkijatunnistuksella varustettujen automaattijarrujen, yleistymistä katuverkolla liikennöivissä ajoneuvoissa, hyötyajoneuvoja (joukko- ja tavarankuljetusliikenne) unohtamatta.

Työtä riittää jatkossakin.

Esa Räty

Esa on OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö. Onnettomuustietoinstituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. Twitter @esa_raty

OTI on Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto ETSC:n jäsen. Muita jäseniä Suomesta ovat Liikenneturva sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

 

Turvallisesti liikenteessä -blogissa Liikennevakuutuskeskuksen ja Onnettomuustietoinstituutin työntekijät tarkastelevat ajankohtaisia liikenneaiheita perinteistä asiantuntijaroolia vapaammin. Tervetuloa lukemaan! www.lvk.fi/blogi

17.06.2019