Vakavat ajoterveyspuutteet yleisiä kuolonkolareissa

Onnettomuustietoinstituutti (OTI),
27.1.2023 | Tiedote

Joka toisessa vuoden 2021 kuolonkolareista löytyi taustalta ajoterveysriski, jolla oli vahva yhteys onnettomuuteen. Vajaalla 40 prosentilla onnettomuuskuljettajista ei ollut lainkaan diagnoosia sairaudesta, jonka katsotaan myötävaikuttaneen onnettomuuteen keskeisimmin. Merkittävimmät ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat sydän- ja verisuonitaudit, päihderiippuvuus ja muut mielenterveysongelmat.

Helsingin Lääkäripäivien ajoterveysluennolla 27.1. esitellään Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ajoterveyteen liittyviä tilastoja ja havaintoja kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. OTIn luento on osa Suomen liikennelääketieteen yhdistyksen kurssikokonaisuutta ” Ajoterveys – ajokunto: Lääkäri nollavision takaajana?”.

Lääkäripäiviä varten Onnettomuustietoinstituutin hallinnoimasta liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta-aineistosta käytiin läpi vuoden 2021 onnettomuudet, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja aiheutti kuolemaan johtaneen onnettomuuden. Ajoterveysriski todettiin peräti 58 prosentissa onnettomuuksista. Joka toisessa onnettomuudessa terveyspuutteiden yhteys onnettomuuden syntyyn tai sen seurauksiin oli erittäin vahva.

Terveyden kannalta riskikuljettajiksi määritellyistä alle 40 prosentilla oli diagnoosi sairaudesta, joka oli onnettomuuden kannalta oleellinen. Näistä sairauksista kolmannes oli sydän- ja verisuonitauteja ja loput psyykkisiä sairauksia, kuten päihderiippuvuutta. Yhtä suurelta osalta kuljettajista diagnoosi puuttui, vaikka ajoterveysriski oli olemassa.

- Alidiagnosointi on merkittävä ongelma, johon kuljettajat itse myötävaikuttavat. Uudet kuljettajat eivät ajokorttia hankkiessaan ilmoita oleellisia sairauksiaan, ja toisaalta vanhemmat kuljettajat peittelevät iän myötä tulleita vaivojaan, OTIn teknologiapäällikkö Tapio Koisaari kertoo.

Yhden ongelmaryhmän muodostavat puuttuvasta ajo-oikeudesta huolimatta sitkeästi ajamista jatkavat kuljettajat. Terveysriskin omanneista kuljettajista reilulla viidenneksellä ei ollut onnettomuushetkellä riittävää ajo-oikeutta. Osa heistä ei ole koskaan omistanut ajokorttia, osa taas on menettänyt ajo-oikeutensa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat jokaisen kuolemaan johtaneen tieliikenneonnettomuuden Suomessa. Tutkinnassa on mukana myös lääkäri. Kaikista onnettomuuksista ei kuitenkaan pystytä tekemään aukotonta ajoterveyden arviointia. Osa kuljettajista on vaikeasti monisairaita, eikä tautien vakavuutta pysty aina arvioimaan jälkikäteen.

- Karkeasti arvioiden ehkä noin neljännes ajoterveysriskin omanneista kuljettajista olisi voitu määrätä ajokieltoon terveydenhoidossa ilmenneiden seikkojen vuoksi. Erityisesti psykiatrisista sairauksista kärsivien ajoterveyden arviointia tulisi kehittää, Koisaari muistuttaa.

Päihdeongelmista kärsivät kuljettajat tulevat monesti myös poliisin tietoon, mutta muiden psykiatristen sairauksien osalta lääkärit ovat pääosin yksin portinvartijoita.

Taustatietoja

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on edistänyt ajoterveyskeskustelua Suomessa vuosikymmenien ajan. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. OTI tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. Se tuottaa tietoa onnettomuuksista, jotta ajoterveyteen liittyvät toimenpiteet osattaisiin kohdistaa oikein. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi

OTI-ajoterveysraportti 2021 (onnettomuudet vuosilta 2014–2018)

Luentokurssi pe 27.1. Ajoterveys – ajokunto: Lääkäri nollavision takaajana?

Lisätiedot:

Teknologiapäällikkö Tapio Koisaari, puh. 040 450 4782

Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884

etunimi.sukunimi@oti.fi

Viestintä, puh. 040 450 4700