600 liikenneonnettomuustutkintaa tehnyt Harri Hyytiäinen toivoo malttia liikenteeseen

Suomessa kuolee liikenneonnettomuuksissa vuosittain 200 ihmistä. Onnettomuuksien torjumiseksi on tärkeää selvittää niiden taustatekijät mahdollisimman tarkasti, ja siksi jokainen kuolemaan johtanut tieliikenneonnettomuus tutkitaan. Mikkeliläinen Harri Hyytiäinen on ollut tutkinnoissa mukana jo 40 vuotta.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta hälytetään paikalle aina, kun Suomessa joku kuolee tie- tai maastoliikenneonnettomuudessa. Hälytys ei katso kelloa eikä kalenteria - matkaan lähdetään myös yöllä tai juhlapyhinä.  

Mikkeliläinen insinööri Harri Hyytiäinen on ollut mukana lautakuntatyössä jo 40 vuoden ajan, ja tutkittuja onnettomuuksia on ehtinyt kertyä noin 600. Hyytiäinen kuuluu Etelä-Savon tutkintalautakuntaan ajoneuvoteknisenä jäsenenä. Hänen lisäkseen lautakuntaan kuuluu asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Tutkinta onnettomuuspaikalla pyritään aloittamaan välittömästi. Onnettomuudesta tutkitaan sen kulku, olosuhteet ja seuraukset sekä onnettomuuteen vaikuttaneet riskitekijät.

- Onnettomuuspaikalla lautakunnan poliisijäsen antaa ensin yleiskuvauksen tapahtumista. Sitten kuvaan ajoneuvot ja jäljet mahdollisimman tarkasti. Kirjaan muistiin ajoneuvon tiedot ja vauriot sekä sen, toimivatko laitteet vielä. Lisäksi arvioin ja mittaan ajoneuvossa olevia onnettomuusjälkiä, ja tutkin esimerkiksi valot, jarrut, renkaat ja hallintalaitteet. Ylipäätään yritän saada selville, onko ajoneuvossa joku seikka tai vika, joka johti onnettomuuteen. Raskaassa kalustossa tutkin ajoneuvon ajopiirturin eli digipiirturin tai piirturikiekon. Usein on edettävä poissulkemalla eri asioita. Työ jatkuu usein vielä korjaamolla tai varikolla, jonne ajoneuvo kolarin jälkeen viedään, Hyytiäinen kuvailee onnettomuustutkinnan kulkua.

Onnettomuustiedoilla edistetään liikenneturvallisuutta

Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 300 jäsentä. He tekevät tutkintoja vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Heillä on oikeus suorittaa tutkimuksia ja tarkastaa ajoneuvoja onnettomuuspaikalla sekä saada tietoja viranomaisilta onnettomuuden taustojen selvittämiseksi. Tutkinta ei pääty siihen, kun ajoneuvo on tarkastettu.

- Ajoneuvon tutkinta kestää yleensä muutaman tunnin, mutta kerätyn datan tallentamiseen menee tuplasti aikaa. Tiedot talletetaan aina samassa muodossa, mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti. Nykyään tutkittavia asioita on enemmän kuin aiemmin, mikä parantaa liikenneturvallisuustyön tasoa.

Tutkinnan pohjalta tehtävässä selostuksessa lautakunta antaa liikenneturvallisuutta parantavia ehdotuksia. Syyllisyys- tai korvauskysymyksiin sen sijaan ei oteta kantaa. Tutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen, ja tutkinnasta kertynyttä tietoa käytetään liikenneturvallisuustyössä sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Lautakuntien työtä koordinoi Onnettomuustietoinstituutti OTI, joka myös hallinnoi onnettomuustilastoja.

Uusi teknologia aiheuttaa tutkijalle päänvaivaa

Aiemmin ajoneuvot eivät olleet niin turvallisia kuin nyt, ja kolarissa auton kori saattoi mennä hyvinkin pahasti kasaan. Lisääntynyt turvallisuus on vähentänyt kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää, ja lieventänyt onnettomuuksien seurauksia, mutta ajoneuvojen tekninen kehitys on tehnyt tutkinnasta entistä haastavampaa.

- Sähkö- ja hybridiautot ovat tutkinnan kannalta ongelmallisia, sillä auto pitää ennen tutkintaa tehdä virrattomaksi ja jännitteettömäksi. Myös turvatyynyjen kanssa täytyy olla varovainen, ettei laukeamaton tyyny yhtäkkiä laukea tutkintavaiheessa. Ajoneuvoissa on nykyään paljon kaikenlaisia teknisiä järjestelmiä, joiden tuottamaa tietoa voidaan joistakin ajoneuvoista onnettomuustutkintaan lukea ja hyödyntää. Valmistajilla voi olla onnettomuudessa olleista autoista kuitenkin enemmän tietoa kuin meillä, Hyytiäinen arvelee.

Suomessa kuolee liikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Liikenneturvallisuustyön nollavision mukaisena tavoitteena on, että liikenteessä ei sattuisi yhtään kohtalokasta onnettomuutta. Hyytiäinen peräänkuuluttaa malttia ja laittaa toivonsa kehittyvään teknologiaan.

- Toivoisin, että ihmisten asenteet paranisivat liikenteessä - että maltettaisi pitää turvavälit ja ottaa toiset huomioon. Jos voisin toteuttaa yhden konkreettisen asian, jolla turvallisuutta voisi parantaa, niin lisäisin kaikkiin autoihin sensorit, jotka estävät ajamisen liian lähellä edeltävää ajoneuvoa, Hyytiäinen miettii.

Lisätietoja:

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tietopalvelu, 040 450 4666, tietopalvelu(at)oti.fi

Viestintä, 040 450 4700, viestinta(at)vakuutuskeskus.fi