Kuljettajan terveysongelmat vaikuttavat yli puoleen kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista

Vuosina 2014–2018 kuljettajan ajoterveyden puutteet vaikuttivat yli puoleen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Tyypillisimpiä ajoterveysriskejä ovat sairaskohtaukset, päihteet sekä mielenterveydelliset ongelmat. Tarkemmassa tutkinnassa on selvinnyt, että kuljettajan riskialttius on usein ollut tiedossa jo pitkään.

Juuri julkaistun OTI-ajoterveysraportin mukaan vuosina 2014–2018 tapahtui 493 kuljettajan ajoterveysongelmiin liittynyttä kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa menehtyi 560 henkilöä. Luku vastaa yli puolta (54 %) kaikista ajanjakson kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista, joita tapahtui kaikkiaan 907. Moottoriajoneuvo-onnettomuus tarkoittaa liikenneonnettomuutta, jossa menehtyneet henkilöt ovat olleet moottoriajoneuvossa.

Kuljettajan sairaskohtaus ei tule aina yllätyksenä

Ajoterveysongelmat aiheuttivat suoraan 141 onnettomuutta, 16 prosenttia kaikista vuosien 2014–2018 kuolonkolareista. Käytännössä tämä tarkoittaa onnettomuuden aiheutuneen kuljettajan sairaskohtauksen vuoksi. Yleisimmin kuljettajien sairaskohtaukset aiheutuivat sydän- tai verisuonisairaudesta. Sairaskohtauksen saaneet turmakuljettajat painottuvat iäkkäämpiin kuljettajiin, mediaani-iän ollessa 66 vuotta.

– Yleinen käsitys on, että terveysongelmista johtuvien liikenneonnettomuuksien ehkäiseminen on lähes mahdotonta, koska sairaskohtaukset iskevät äkillisesti. Onnettomuustutkinnassa on kuitenkin selvinnyt, että myös äkillisissä, sairaskohtauksen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuljettajien sairaus on yleensä ollut tiedossa ja hoidettavana jo pitkään. Ajoterveyden arviointia ja valvontaa on kehitetty viime vuosina, ja tätä onkin syytä jatkaa terveysongelmista johtuvien onnettomuuksien yleisyyden vuoksi, teknologiapäällikkö Tapio Koisaari huomauttaa.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla usein kuljettajan päihde- ja mielenterveysongelmia

Ajoterveysongelmat vaikuttavat usein onnettomuuksien taustalla esimerkiksi kuljettajan arviointi- tai toimintakykyä heikentävinä tekijöinä. Ajoterveysongelmat vaikuttivat taustariskinä 352 onnettomuuden syntyyn, mikä tarkoittaa reilusti yli kolmannesta (39 %) kaikista kuolonkolareista 2014–2018.

Kun ajoterveysongelmien on määritelty vaikuttaneen liikenneonnettomuuden taustariskinä, yleensä kyse on kuljettajan päihderiippuvuudesta tai mielenterveydellisistä ongelmista. Mielenterveysongelmat voivat tarkoittaa jopa sitä, että kuljettaja on aiheuttanut onnettomuuden tahallaan.

Päihde- ja mielenterveysongelmat korostuvat nuoremmilla kuljettajilla, mutta ongelma koskettaa kaikkia ikäryhmiä. Kun tarkastellaan kuljettajia, joiden terveysongelmat ovat olleet onnettomuuden taustariskinä, mediaani-ikä asettuu 40 vuoden kohdalle.

– Päihteiden suuri osuus kuljettajien terveysongelmiin ei välttämättä tule ensimmäiseksi mieleen, kun puhutaan ajoterveydestä. Päihderiippuvuus kuitenkin näyttelee isoa osaa liikenneonnettomuuksissa, ja myös turvallisuustoimenpiteitä tulee kohdistaa sen mukaisesti. Yksi tehokas keino on alkolukon asentaminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneiden kuljettajien ajoneuvoihin, Koisaari tuo esiin.

Terveysongelmiin liittyvien liikenneonnettomuuksien suuri osuus syytä huomioida turvallisuustoimenpiteitä suunniteltaessa

Onnettomuustietoinstituutin liikenneonnettomuustilastot sisältävät tarkempaa tutkittua tietoa sairaskohtauksista johtuvista sekä tarkoituksellisesti aiheutetuista onnettomuuksista, jotka usein rajataan pois muista tilastoista.

– Sairaskohtauksesta johtuvien onnettomuuksien sekä tietoisesti aiheutettujen onnettomuuksien osuus kaikista tutkituista liikennekuolemista on huomattavan suuri. Onnettomuustutkinnasta saatavaa tietoa näihin onnettomuuksiin johtaneista tekijöistä on syytä hyödyntää liikenneturvallisuusstrategiaa ja toimenpiteitä suunniteltaessa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Keskikaiteiden asentamisella voidaan ehkäistä törmäyksiä erityisesti teillä, joilla ajetaan suurella nopeudella. Ajoneuvokannan uudistamisen tukeminen tekisi uudenlaisista kuljettajaa auttavista turvajärjestelmistä yleisempiä. Tällaisia turvajärjestelmiä ovat esimerkiksi ajonvakautus- ja törmäyksenestojärjestelmät.

– Uudenaikaista turvatekniikkaa käyttävät ajoneuvot sekä keskikaiteiden asentaminen edistäisivät liikenneturvallisuutta monipuolisesti, sillä ne auttavat estämään kuljettajan terveysongelmista johtuvien onnettomuuksien lisäksi myös muita vakavia liikenneonnettomuuksia, Koisaari huomauttaa.

– Onnettomuustutkinnassa on ansiokkaasti löydetty erilaisia keinoja kuljettajien terveysongelmista johtuvien onnettomuuksien ehkäisemiseen. Kuljettajien päihde- ja mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan ole pelkästään liikenneturvallisuuskysymys, vaan kyseessä on yhteiskuntaa ja useita toimialoja laajasti koskettava, inhimillinen aihe, Parkkari muistuttaa.

Lisätietoja:

OTI-ajoterveysraportti 2021 (pdf)

OTI-ajoterveysraportissa syvennytään viiden vuoden ajanjaksolla (2014–2018) liikenneonnettomuuksiin, joissa moottoriajoneuvon kuljettajan ajoterveysongelmat ovat joko vaikuttaneet kuolemaan johtaneen onnettomuuden taustalla tai aiheuttaneet onnettomuuden suoraan. Raportti perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

• Teknologiapäällikkö Tapio Koisaari, puh. 040 450 4782
• Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
• etunimi.sukunimi@oti.fi
• Viestintä, puh. 040 450 4700

Tilaa uutiskirjeemme

Tiedotteen kuva: Mostphotos