Taajamaliikenteessä kuolee useimmiten jalankulkija tai pyöräilijä, jalankulkijoista vajaa puolet menehtyi suojateillä

Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla 2012–2021 taajamissa tapahtui yhteensä 445 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Tämä vastaa noin viidennestä kaikista ajanjakson kuolonkolareista. Luvuista on suljettu pois sairaskohtaukset.

Yli puolet (57 %) taajamaonnettomuuksissa kuolleista oli jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä. Jalankulkijan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui kymmenessä vuodessa 156 ja polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita 104. Taajamissa tapahtuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vajaa puolet (44 %) tapahtui suojateillä.

Tyypillisin pyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus oli risteävistä ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen yhteenajo. Valtaosa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli moottoriajoneuvon kuljettajan ja polkupyöräilijän yhteenajoja. Pyöräilyonnettomuuksista 14 prosenttia oli polkupyöräilijän yksittäisonnettomuuksia, kuten suistumisia ja kaatumisia ilman muita osapuolia.

− Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta tulee edelleen edistää. Erityisesti liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota, jotta turvallisuus ei heikkenisi polkupyöräilyn ja jalankulun lisääntymisen myötä, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Moottoriajoneuvokolareissa näkyivät päihteet ja ylinopeus

Vuosina 2012–2021 taajamissa tapahtui 183 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta eli onnettomuutta, jossa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa. Moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 39 prosenttia ajoi päihtyneenä. Vähintään 30 km/h ylinopeutta ajoi 44 prosenttia kuljettajista. Tieltä suistuminen oli yleisin onnettomuustyyppi moottoriajoneuvojen taajamaonnettomuuksissa.

− Autokolari voi johtaa kuolemaan jopa taajamanopeuksia noudattamalla. Erityisesti iäkkään kuljettajan hauraalle keholle törmäykset voivat olla kohtalokkaita, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty huomauttaa.

− On tärkeää huomata, että OTIn taajamatietopaketissa tarkasteltuihin, taajamamerkillä osoitettuihin taajamiin sisältyy hyvin monenlaisia liikenneympäristöjä kaupunkien ydinkeskustoista maaseutumaiseen maantieympäristöön. Aineiston kirjavuuden vuoksi emme sisällyttäneet tähän julkaisuun tarkastelua siitä, millä nopeusrajoitusalueilla onnettomuuksia tapahtuu eniten, Räty täsmentää.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keskeiset turvallisuuden parannusehdotukset taajamakuolemien ehkäisemiseksi:

• Ajoneuvokannan kehitys: Ajoneuvoihin saatava kuljettajaa ajolinjan pidossa ja nopeuden hallinnassa tukevia järjestelmiä
• Kuljettajien ajokunnon, ajonopeuksien ja turvalaitteiden käytön valvonnan tehostaminen
• Ajonopeuksien hillitseminen tieteknisin keinoin
• Pylväiden, liikenteenjakajien ja vastaavien törmäysesteiden suojaaminen kaiteilla tai esteiden poistaminen liikenneympäristöstä, kun se on mahdollista
• Liikennevalojen lisääminen ja valojen vaiheistuksen kehittäminen
• Ajokykyä heikentävien tekijöiden parempi tunnistaminen sekä lääkäreiden ja poliisin yhteistyön kehittäminen

Onnettomuustietoa tiivisti -tietopaketti: Taajamissa vuosina 2012–2021 tapahtuneet onnetto­muudet

OTIn tietopakettiin on koottu vuosina 2012–2021 taajamissa tapahtuneet liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä liikennevakuutuksesta korvatut liikennevahingot.

Lataa: Onnettomuustietoa tiiviisti 1/2023: Taajamissa vuosina 2012–2021 tapahtuneet onnettomuudet

Lisätietoja:

• Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
• Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tietopalvelu, puh. 040 450 4666, tietopalvelu(at)oti.fi
• Viestintä, p. 040 450 4700

Tilaa uutiskirjeemme