Lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi otettava kaikki keinot käyttöön

Vuosittain liikenteessä kuolee keskimäärin 5–10 alle 15-vuotiasta lasta. Suuri osa onnettomuuksista olisi estettävissä aikuisten toimintatapoja ja liikennekäyttäytymistä parantamalla. Lisäksi turvallisuutta voidaan lisätä liikenneympäristöön tehtävillä muutoksilla ja kehittämällä ajoneuvotekniikkaa.

Onnettomuustietoinstituutti on tehnyt lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi esityksen, joka pohjautuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ehdottamiin parannusehdotuksiin. Ne ovat peräisin vuosina 2011–2020 tapahtuneista, lautakuntien tutkimista 0–14-vuotiaiden lasten kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, joissa kuoli 72 lasta.

Turvalaitteet olisivat voineet pelastaa yli kymmenen lasta 

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa lapsen kuoleman taustalta löytyi puutteita turvalaitteiden käytössä ja niiden oikeanlaisessa kiinnittämisessä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvion mukaan 14 lasta olisi voinut pelastua kuolemalta, mikäli lapsen käytössä olisi ollut asianmukainen, oikeaoppisesti kiinnitetty turvalaite. Vuosina 2011–2020 liikenteessä kuoli yhteensä 46 moottoriajoneuvossa ollutta lasta.

Lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi vanhempia ja muita aikuisia tulee valistaa turvavyön ja muiden lasten turvalaitteiden käytön tärkeydestä. Lisäksi tulee opastaa oikeanlaisten laitteiden valintaan ja niiden käyttöön.

- Aikuisen vastuulla on lapsen istuimen asianmukainen kiinnittäminen autoon ja lapsen oikeaoppinen kiinnitys istuimeen. Nämä tulee huomioida myös kiireessä ja lyhyellä matkalla. Kaukaloiän jälkeen lapsen on turvallisinta matkustaa turvaistuimessa selkä menosuuntaan. Muutenkin lasten suositellaan matkustavan takapenkillä mahdollisimman pitkään, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.

Aikuisen tulee olla joka hetki valppaana – lapsi voi olla liikenteessä arvaamaton 

Vuosina 2011–2020 liikenteessä kuoli 18 jalan kulkenutta ja 8 polkupyörällä liikkunutta alle 15-vuotiasta lasta. Kaikissa näissä onnettomuuksissa osallisena oli myös moottoriajoneuvo, ja onnettomuutta edelsi usein jommankumman tai molempien havaintovirheet.

Ajo-opetuksessa ja muussa viestinnässä on syytä muistuttaa, että lasten käyttäytyminen liikenteessä saattaa olla yllättävää, ja ajon aikaisen tarkkaavaisuuden merkitystä myös tutussa liikenneympäristössä tulee korostaa. Liikenteessä täytyy varautua yllättäviin tilanteisiin, ja hetkellinenkin huomion herpaantuminen ajettaessa voi aiheuttaa vaaratilanteen. Kun kyydissä on lapsia, huomion kohdistaminen heihin haittaa ajamiseen keskittymistä.

Lasten liikenneosaamisen lisäämiseksi perusopetukseen tulee sisällyttää nykyistä enemmän liikennesääntöjen opetusta heti ensimmäiseltä luokalta lähtien. Lisäksi kouluissa on syytä perehtyä lasten liikkumisympäristöön ja kartoittaa koulumatkoilla olevat vaaran paikat.

Turvallisuus huomioitava jo suunnittelupöydällä 

Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa myös ajoneuvotekniikan, liikennesuunnittelun sekä turvallisuustekijät huomioivan rakentamisen avulla. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä havaitsevien kamera- ja hälytysjärjestelmien käyttöönottoa ja yleistymistä autoissa tulee edistää. Lisäksi jakeluliikenteen ajoreitit ja aikataulut tulee suunnitella niin, että tavaranjakelun aikana alueella liikkuisi mahdollisimman vähän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Ammattikuljettajia tulee myös muistuttaa piha-alueilla toimimiseen ja katvealueisiin liittyvistä riskeistä.

Lasten liikkumisen turvallisuus tulee huomioida kaikessa rakentamisessa jo kaava- ja suunnitteluvaiheissa. Pyöräliikenteen ja jalankulun suunnitteluohjeiden käyttöä tulee edistää ja rakennushankkeiden tilaajien on valvottava, että hankkeet toteutetaan ohjeiden mukaisesti. Resurssit tulee kohdentaa haja-asutusalueilla etenkin niille vilkasliikenteisille ja suurinopeuksisille tieosuuksille, joilla on myös säännöllistä pyörä- ja jalankulkuliikennettä. Lisäksi on huomioitava taajamien lähialueet sekä taajamien ulkopuoliset asutuskeskittymät.

Taustaa 

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Lautakuntien tehtävänä on selvittää onnettomuuden kulku sekä siihen johtaneet tekijät, ja tehdä tutkinnan perusteella ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) hallinnoi liikenneonnettomuuksien tutkinnasta kerättyä tietoa, ja tarjoaa sen pohjalta eri toimijoille liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia.  

Alle 15-vuotiaiden lasten liikennekuolemien ennaltaehkäisemiseksi esitetyt toimenpiteet on kohdistettu useille toimijoille, kuten Liikenneturvalle, Autoliitolle, Traficomille, Kuntaliitolle, Suomen autokoululiitolle, Väylävirastolle, Opetushallitukselle ja ELY-keskuksille.

Hallituksen nollavisio-tavoitteen mukaan liikenneonnettomuudessa vuosittain kuolleiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä kahdesta sadasta vuoteen 2030 mennessä. Lasten liikenneturvallisuuden parantaminen on mainittu sekä sosiaali- ja terveysministeriön Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelmassa 2021–2030 että liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusstrategiassa 2022–2026. 

Lue OTIn esitys lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi 

Lisätietoja:  

Lasten liikenneonnettomuudet vuosina 2011–2020 (Onnettomuustietoinstituutti) 

Turvallisesti kaiken ikää: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista (Sosiaali- ja terveysministeriö) 

Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026 (Liikenne- ja viestintäministeriö) 

Onnettomuustietoinstituutti, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, p. 050 306 9884 

etunimi.sukunimi(at)oti.fi 

Viestintä, p. 040 450 4700