Sähköpotkulaudat osoittavat ennustamisen vaikeuden

Sanotaan, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Sanonta on ollut usein mielessä sähköpotkulaudoista käytävää keskustelua seuratessa.

Vajaa kymmenen vuotta sitten Euroopan Unionin lainsäädäntö mahdollisti uusien sähköisten liikkumisvälineiden hyväksymisen liikenteeseen. Keskusteluissa kuluttajien arveltiin olevan kiinnostuneita konttikaupalla maahan tuotavista itsetasapainottuvista laitteista eli leijulaudoista. Kaupallisena käyttönä miellettiin lähinnä isojen Segway-tyyppisten laitteiden järjestetyt kiertoajelut ja vuokraus. 

Jos joku tuolloin pohti onnettomuuksia, mielikuvat niistä olivat hitaalla nopeudella tapahtuvia kaatumisia leijulaudoilla. Kauniina kesäiltoina humalassa ajettujen vakavien sähköpotkulautaturmien sumaa ei nähnyt kukaan. Enkä muista, että yhdessäkään puheenvuorossa olisi edes väläytetty nykyisen kaltaista sähköpotkulautamaailmaa. 

Onnettomuuksien aiheuttamien kustannuksien noustessa ratkaisuksi on väläytelty sähköpotkulautojen vakuuttamista pakollisella liikennevakuutuksella. Olisiko tällainen vakuutus mahdollista toteuttaa ja mitä seurauksia sillä olisi? 

Euroopan Unionissa liikennevakuuttamista sääntelee liikennevakuutusdirektiivi. Siinä on asetettu vähimmäisvaatimukset sille, minkälainen liikennevakuutuslainsäädäntö jäsenvaltiossa voi olla. Tiettyjen minimivaatimusten osalta Suomen liikennevakuutuslaki ei voi poiketa direktiivistä, mutta kansallisessa lainsäädännössä on jonkin verran myös liikkumavaraa.

Suomessa uutta liikennevakuutuslakia valmisteltiin käytännössä koko 2000-luvun alku. Sen valmistelu oli vielä kesken, kun uudet sähköiset liikkumisvälineet vuonna 2016 sallittiin liikenteessä - ennen muuta Eurooppaa. Vuoden 2016 ajoneuvolaissa laitteet jaoteltiin jalankulkua avustaviin ja korvaaviin laitteisiin sekä kevyisiin sähköajoneuvoihin. 

Uusi liikennevakuutuslaki tuli voimaan 2017, eikä siinä muutettu aiempaan lakiin kirjattua ajoneuvon määritelmää. Liikennevakuutuslakia tulkittiin niin, etteivät kevyet sähköiset liikkumisvälineet ole lain tarkoittamia liikennevakuutettavia moottoriajoneuvoja. Asiassa jäätiin odottamaan eurooppalaisen lainsäätäjän linjauksia. 

Linjaukset tulivat lopulta liikennevakuutusdirektiivin muutoksessa vuonna 2021. Sen mukaan kevyitä sähkökäyttöisiä ajoneuvoja ei luokitella moottoriajoneuvoiksi, joita koskee liikennevakuuttamisvelvollisuus. Suomessa jo aiemmin omaksuttu ratkaisu jättää sähköpotkulaudat vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle osoittautui siis eurooppalaisittain oikeaksi. Uudessa direktiivissä ajoneuvon määrittelyssä käytetään yksinomaan laitteen rakenteellista nopeutta ja painoa. Suomen liikennevakuutuslakia ollaan muuttamassa vastaamaan tätä sääntelyä, eli jatkossa moottorin teholla ei ole vaikutusta siihen, mihin ajoneuvoluokkaan laite kuuluu.

EU-direktiivin viivästyessä eri jäsenvaltioissa oli kuitenkin jo ehditty tehdä omia ratkaisuja sähköpotkulautojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta liikennevakuutuksesta. Esimerkiksi Saksassa sähköpotkulaudoille on määrätty tunnistekilpi ja pakollinen liikennevakuutus. Poliittisena kompromissina direktiivissä todetaan, ettei mikään estä jäsenvaltioita vaatimasta kansallisen lainsäädännön nojalla liikennevakuutusta myös tällaisille ajoneuvoille. 

Euroopassa tulee siis olemaan eroavia käytäntöjä jatkossakin. Keväällä 2023 näemme, mitä muutoksia Suomen liikennevakuutuslakiin tehdään direktiivin johdosta. Odotettavissa lienee ainakin raskaimpien sähköisten liikkumisvälineiden liikennevakuuttaminen. 

Lain valmistelutyössä vertailu tai mallin hakeminen muiden Euroopan maiden lainsäädännöstä on melko turhaa. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen liikennevakuutus nimittäin poikkeavat yhdessä suhteessa ratkaisevasti muista eurooppalaisista liikennevakuutuksista: meidän järjestelmässämme myös ajoneuvon kuljettajan vammautuminen maksetaan ajoneuvolle myönnetystä pakollisesta liikennevakuutuksesta. Muissa Euroopan maissa liikennevakuutuksesta korvataan vain muille aiheutuneita vahinkoja, ja kuljettajan vammat maksetaan muusta mahdollisesta vakuutuksesta, jossa saattaa olla korvauksille määritelty enimmäismäärä. 

Sähköpotkulaudoilla aiheutuneet vahingot ovat pääasiassa kuljettajille itselleen sattuneita henkilövahinkoja, jotka ovat omaisuusvahinkoihin verrattuna kalliita korvata. Tämän vuoksi sähköpotkulaudoille myönnettävä liikennevakuutus olisi Suomessa huomattavasti kalliimpi kuin muissa maissa. 

Jos sähköpotkulautojen vakuuttamisvelvollisuus kirjataan lakiin, täytyy lain noudattamista pystyä myös valvomaan. Jotta ajoneuvolle siis voidaan myöntää liikennevakuutus, pitäisi se voida jotenkin myös yksilöidä ja tarvittaessa tunnistaa. Onnettomuudessa osallisena olleen sähköpotkulaudan tunnistaminen ilman rekisterikilpiä voi olla hyvin haastavaa. 

Pakollinen liikennevakuutus laajentaisi myös vakuuttamattomien ajoneuvojen ongelmaa aivan uuteen ajoneuvoluokkaan. Jos ajoneuvo on vakuuttamatta, peritään omistajalta laiminlyöntimaksu, joka voi olla hyvinkin korkea. Lisäksi vakuuttamattoman ajoneuvon kuljettaja ei saa mitään korvauksia esimerkiksi omista vammoistaan, pysyvästä haitasta tai ansionmenetyksistä. Vastapuolen vahingot sen sijaan korvataan, ja lopulta sen laskun maksavat tunnolliset vakuutuksen ottajat kohonneina vakuutusmaksuina.

Jos tulevaisuutta pitäisi ennustaa, niin kristallipallossa näkyisi ensi keväänä sähköpotkulautojen vakuuttamisvelvollisuudesta käytävää vilkasta keskustelua, jossa eri skenaarioita pohditaan monelta kantilta.

Yhteenvetona tästä kaikesta: Ongelmat eivät katoa, niiden luonne vain muuttuu.

Janne Jumppanen on Liikennevakuutuskeskuksen johtaja.