Miltä tilanne näyttää liikenneturvallisuustutkimuksen kannalta kuljettajaa tukevien järjestelmien yleistyessä?
Blogi 15.3.2018
Automaattiautojen tai tutummin robottiautojen odotetaan vähentävän onnettomuuksien määrää inhimillisten virheiden vähentyessä. Automaattiautojen laajaa yleistymistä saadaan kuitenkin vielä odottaa. Nyt autokannassa yleistyvät edistyneet kuljettajaa tukevat järjestelmät, kuten automaattijarrutus ja mukautuva nopeudensäädin. Näitä kutsutaan myös alkuvaiheen automaattiautoiksi. Meneillään oleva kehitys on askel kohti autonomisten autojen mahdollistamista.
Kuljettajan tukijärjestelmien odotetaan parantavan turvallisuutta, mutta Suomen olosuhteet huomioivaa tutkimusta tarvitaan lisää asian todentamiseksi.
Juuri valmistuneessa OTIn apurahalla rahoitetussa tutkimuksessa selvitettiin alkuvaiheen automaattiautojen onnettomuusmäärä Suomessa. Lisäksi tutkittiin OTIn ylläpitämän onnettomuustietorekisterin käyttömahdollisuuksia automaattiautojen turvallisuustutkimuksessa jatkossa. Rekisteri kattaa noin 250 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuosittain.
Autokannassa yleistyvät automaatiotasojen 1 ja 2 autot
Automaattiautoista puhuttaessa käytetään kuusiportaista tasoluokitusta (tasot 0-5). Huomattava osa käytössä olevista autoista on edelleen perinteisiä autoja, jotka eivät hyödynnä lainkaan automatisoidun ajon vaatimaa teknologiaa (taso 0). Automaatiotasot 1 ja 2 mahdollistavia kuljettajan tukijärjestelmiä hyödynnetään kuitenkin vuosi vuodelta enemmän.
- Tasolla 1 autossa on käytössä tyypillisesti yksi ajamisessa avustava edistynyt järjestelmä, kuten mukautuva nopeudensäädin.
- Tasolla 2 käytössä on useampia järjestelmiä, jotka mahdollistavat osittain automatisoidun ajamisen. Mukautuva nopeudensäädin, automaattijarrutus ja kaistalla pysymisen avustin avustavat auton ohjaamisessa sekä jarruttamisessa ja kiihdyttämisessä rajatuissa olosuhteissa.
- Molemmilla tasoilla kuljettaja on kuitenkin vastuussa kaikista ajotoiminnoista.
Täysin ilman kuljettajaa (tasot 4-5) turvalliseen ajamiseen kykeneviä automaattiautoja ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Voit lukea tasoluokituksesta lisää Traficomin sivuilta.
Onnettomuuksien määrä on toistaiseksi pieni
Osittain automatisoidun ajon mahdollistavia järjestelmiä on vielä käytössä melko vähän. Tästäkin johtuen alkuvaiheen automaattiauto on ollut osallisena vakavassa onnettomuudessa vain muutamia kertoja. Automaatiotason 2 ajoneuvo on ollut osallisena yhdessä ja tason 1 ajoneuvo kahdeksassa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2016 tapahtuneita onnettomuuksia.
Alustavan tiedon mukaan nämä onnettomuudet johtuivat syistä, joihin käytössä olleilla tukijärjestelmillä ei voitu vaikuttaa. Esim. automaattijarrutus ei sovellu kohtaamisonnettomuuksien eli keulaan tai sivuun törmäämisen ehkäisemiseen, mutta se voi auttaa estämään peräänajon. Kuljettajaa tukevien järjestelmien toiminnassa olemisesta ja käyttöön liittyvistä rajoituksista onnettomuutta edeltäneessä tilanteessa ei ole kuitenkaan aina tietoa saatavilla.
Jatkossa tukijärjestelmiä hyödyntävät autot näkyvät todennäköisesti enenevissä määrin onnettomuustilastoissa järjestelmien käytön yleistyessä. Mikäli järjestelmien turvallisuusvaikutukset ovat odotetun positiivisia, onnettomuuksia pitäisi kuitenkin tapahtua vähemmän suhteutettuna järjestelmien yleisyyteen ja käyttöön.
Alkuvaiheen automaattiautot eivät ratkaise kaikkia ongelmia
Autokannassa yleistyvät järjestelmät parantavat turvallisuutta, mutta ne eivät pysty ehkäisemään kaikkia onnettomuuksia. Uusista järjestelmistä huolimatta ihmiskuljettaja on edelleen vastuussa ajotoiminnoista. Alkuvaiheen automaattiautoissa kuljettajan toiminnasta ja terveydestä (esim. sairaskohtauksesta) johtuvat onnettomuudet ovat edelleen mahdollisia. Kuljettajaan liittyvien riskien kokonaan poistaminen on mahdollista ainoastaan täysin autonomisissa autoissa, joissa vastuu ajotoiminnoista on ihmiskuljettajan sijaan järjestelmällä.
Onnettomuustietorekisteri on ainutlaatuinen aineisto tutkia automatisoidun ajon mahdollistavien järjestelmien toimintaa onnettomuustilanteissa. Teknologian kehittyessä onnettomuustietorekisteriin kerättäviä tietoja on kuitenkin jatkuvasti päivitettävä. Rekisteriin tietoa keräävien tutkijalautakuntien jäseniä on myös koulutettava uusista järjestelmistä toiminnan yhtenäistämisen varmistamiseksi.
Automatisoituva tieliikenne muuttaa onnettomuustutkinnan painopistettä enemmän kuljettajan toiminnan tutkinnasta laitteiden ja järjestelmien tutkintaan. Tässä tutkimuksessa (avaa pdf-raportti) tehdyn selvityksen pohjalta edistyneitä kuljettajan tukijärjestelmiä hyödyntävien ajoneuvojen onnettomuuksia voidaan jatkossa tarkastella vuositasolla automatisaation yleistymisen ja kehittymisen seuraamiseksi.
Roni Utriainen
Roni työskentelee tutkijana Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.