Liikenneturvallisuus 2010-luvulla: Menetetyn vuosikymmenen jälkeen kohti valoisampia aikoja?

Korkeintaan 136 kuolemaa vuodessa.

Tästä vuonna 2010 asetetusta liikenneturvallisuustavoitteesta vuodelle 2020 jäätiin kauaksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 liikenteessä menehtyi 220 henkilöä.

Millaista liikenneturvallisuuden kehitys oli 2010-luvulla? Ja miksei tavoitteeseen päästy uuden vuosikymmenen alussa?

Suunnitelmallisuus ja seuranta siivittivät hyvää kehitystä huippuvuoteen 2014 asti

Lähtötilanteessa vuonna 2010 liikenteessä kuoli virallisen eli Tilastokeskuksen tilaston mukaan 272 henkilöä ja Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tilaston mukaan 298 henkilöä. Meidän tilastomme OTIssa perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin. Luvut eroavat Tilastokeskuksesta muun muassa siksi, että myös sairaskohtaukseen kuolleet lasketaan mukaan OTIn tilastossa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen kuitenkin virallisena mittarina käytettyä Tilastokeskuksen tilastoa.

Lähtötilanteessa oli valmisteilla valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuoteen 2014, ja suunnitelma hyväksyttiin vuonna 2012. Suunnitelman keskeiset teemat olivat ajokunto, liikennekäyttäytyminen, taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminen sekä maanteiden turvallisuuden parantaminen. Strategian toteutumista myös seurattiin aktiivisesti. Välitavoite vuodelle 2014 oli korkeintaan 218 kuolemaa ja enintään 6 904 loukkaantunutta. Vuoden 2014 saldo oli loppujen lopuksi 229 kuollutta eli aika lähelle välitavoitetta päästiin.

Loukkaantuneiden osalta painopistettä siirrettiin EU-linjausten mukaisesti erityisesti vakavien loukkaantumisten tilastoinnin kehittämiseen. Vakavien loukkaantumisten määrä kuvaa paremmin liikenneturvallisuustilannetta ja siihen on olemassa yhtenäisemmät määritelmät. Vuonna 2014 saatiin Suomessa ensimmäistä kertaa yhteiseurooppalaisten linjausten mukainen arvio liikenteessä tapahtuneiden vakavien loukkaantumisten määrästä ja samalla luovuttiin tavoitteesta lievien loukkaantumisten määrän osalta, joskin niidenkin lukumääriä toki edelleen seurataan. Vuonna 2014 tapahtui virallisen tilaston mukaan 519 loukkaantumista ja näiden lisäksi sairaaloista saadun aineiston perusteella 434 loukkaantumista, eli yhteensä noin 950 vakavaa loukkaantumista.

Vuosi 2015 – käänne huonompaan

Vuonna 2015 eduskunta edellytti liikenneturvallisuuden parantamiseksi uuden periaatepäätöksen laatimista, joka valmistui vuonna 2016. Keskeisimmät toimenpidekokonaisuudet olivat:

• Liikenteen pelisäännöt selkeiksi
• Tehokkuutta liikennesääntöjen valvontaan ja seuraamuksiin
• Turvallisempia ajoneuvoja teille
• Luottamusta ja ennalta varautumista liikenteen automaatioon
• Kuljettajilla on oltava ajanmukaiset taidot ja valmiudet
• Liikenteessä ajokuntoiset ajavat ja muut kulkevat kyydissä
• Väylien on oltava turvallisessa kunnossa

Toimenpiteille asetettiin seurantamittarit. Periaatepäätöksessä myös huomioitiin aiemmin mainittu Euroopan unionin asettama liikennekuolemien määrän puolittaminen vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä.

Periaatepäätöksen toimenpiteitä kritisoitiin jonkin verran, koska ne olivat enemmänkin hallinnollisia ja useiden vaikutus tavoiteajanjakson liikenneturvallisuuteen oli epämääräinen. Toimenpiteille ei myöskään tehty minkäänlaisia vaikutusarvioita.

Suomi taantui – naapurimaat harppasivat

Vuoteen 2014 jatkunut hyvä liikenneturvallisuuskehitys keskeytyi ja vuoteen 2020 mennessä positiivista kehitystä ei käytännössä tapahtunut. Vuonna 2020 menehtyi vain yhdeksän henkeä vähemmän kuin kuusi vuotta aiemmin vuonna 2014. Kehitys oli kuitenkin vuoteen 2019 saakka samankaltaista koko Euroopan unionin alueella, vaikka useissa maissa oli selkeämmät liikenneturvallisuussuunnitelmat kuin Suomessa.

Tavoitteen määrävuosi 2020 taasen oli koronapandemian vaikutuksesta hyvin erilainen eri maissa. Suomessa koronavuonna liikennekuolemissa ei havaittu erityistä vähentymistä, kun taas esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa tehtiin harppaus liikenneturvallisuudessa ja kuolemat vähenivät.

Euroopan tasolla mitattuna Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on 2010-luvulla ollut hieman keskimääräistä heikompaa. Osaltaan tämä johtuu Suomen alkuperäisestä keskimääräistä paremmasta turvallisuustilanteesta, sillä positiivinen kehitys on ollut voimakkainta niissä maissa, joissa lähtötilanne on ollut heikko. Kuitenkin esimerkkejä myös entisestään hyvän tilanteen parantamisesta on, muun muassa Irlannissa, Norjassa ja Ruotsissa.

Valvonnan resurssit, ajoneuvokannan hidas uudistuminen, yhteiskunnalliset ilmiöt ja väyläverkon korvausvelan kasvu selittävinä tekijöinä

Liikenneturvallisuuskehityksen hidastumisen taitekohtaan osuu myös liikkuvan poliisin lakkauttaminen. Tämän on julkisuudessa esitetty vaikuttaneen hyvän liikenneturvallisuuskehityksen katkeamiseen. Eri tekijöiden kokonaisvaikutuksia arvioitaessa on tosiaan huomioitava, minkälaiset resurssit poliisilla on käytettävissään liikennevalvontaan ja liikenneturvallisuustyöhön, riippumatta siitä millaisella organisaatiomallilla poliisi valvontaa toteuttaa. Sisäministeriö on parhaillaan viimeistelemässä poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelmaa, jolla pyritään vaikuttavaan ja tehokkaaseen liikenneturvallisuuden parantamiseen jatkossa.

Ajoneuvotekniikan kehityksessä on tapahtunut merkittävää edistystä ja sen myötä liikenneturvallisuus tulee kehittymään parempaan suuntaan. Suomessa iäkkään ajoneuvokannan vuoksi tätä kehitystä ei olla saatu hyödynnettyä kuin viiveellä. Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella uusissa autoissa yleistyneet ajonvakautusjärjestelmät ovat 2010-luvulla tuoneet tutkimusten mukaan merkittäviä hyötyjä. Nyt uusissa autoissa yleistyvien hätäjarrutusjärjestelmien odotetaan tuovan parannusta jatkossa. Ajoneuvokannan uudistuminen tulee edistämään liikenneturvallisuutta myös 2020-luvulla, hitaasti mutta varmasti.

2010-luvulla kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa riskikuljettajien osuus on korostunut muiden onnettomuuksien vähetessä. Erityisesti sosiaaliset tekijät vaikuttavat näiden kuljettajien taustalla. Yhteiskunnan kehitys heijastuu liikenteeseen. Huumeiden käyttö, syrjäytyminen ja väestön ikääntymisen vaikutukset ovat esimerkkejä teemoista, jotka näkyvät myös liikenneonnettomuuksien taustalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt valmistellut tapaturmien ehkäisyohjelman, jossa myös liikenneturvallisuus on otettu huomioon.

Liikenteen infrastruktuurin turvallisuuteen vaikuttavat toimet 2010-luvun loppupuolella liittyivät lähinnä uusiin hankkeisiin. Väyläverkon korjausvelan kasvu ohjasi välttämättömiä toimenpiteitä pääosin ylläpitävään kunnossapitoon. Pienet alueelliset liikenneturvallisuustoimenpiteet jäivät aika vähälle. Tälläkin työllä on perinteisesti saatu aikaan paljon hyvää liikenneturvallisuutta.

Edellä mainitut ovat arvioita turvallisuuskehityksen taustalla olevista seikoista. Tarkemmat analyysit vaatisivat yksityiskohtaisempaa tarkastelua ja tutkimusta aiheesta jatkoa ajatellen. Moniammatillinen tutkimus antaisi paremmat lähtökohdat myös jatkotoimenpiteiden suunnitteluun.

Katse tulevaan: Valtakunnallisesta liikenneturvallisuusstrategiasta johdonmukaisuutta toimenpiteisiin

Edellä mainittujen toimintaohjelmien lisäksi valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia on valmisteilla liikenne- ja viestintäministeriön vetämänä ja EU-tasolla on asetettu uudet liikenneturvallisuustavoitteet. Kuolemien lisäksi myös vakaville loukkaantumisille on asetettu haastavia vähennystavoitteita ja tietopohjaa on lisätty seurantaa varten.

Tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan eri organisaatioissa olevaa moniammatillista osaamista ja tuoreet eri alojen toimintaohjelmat ja niiden välinen koordinointi antavat sille hyvät mahdollisuudet. Aiemmat kokemukset kuitenkin kertovat, että ohjelmien käytännön toimeenpano sekä vaikutusten seuraaminen on haasteellista ja vaatii aktiivista toimintaa. Me Onnettomuustietoinstituutissa osallistumme osaltamme alojen väliseen yhteistyöhön ja strategioiden suunnitteluun sekä tuotamme tietoa vaikutusten seurannan tueksi.

Vuonna 2001 muotoiltiin pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisio: ”liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä”. Työ jatkuu.

Kalle Parkkari
Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja
Twitter: @KalleParkkari