Jos Suomen ajoneuvokanta olisi vuoden nuorempi…
Blogi 27.6.2017
Toukokuussa valmistui tutkimus henkilöautojen kolariturvallisuudesta. Laskimme tutkimuksessa kuinka paljon kahden henkilöauton välisissä yhteenajoissa loukkaantuneiden kuljettajien määrä vähenisi, jos ajoneuvokanta olisi keski-iältään vuoden nuorempi. Nuorensimme autokantaa keinotekoisesti siirtämällä tilastoituja ajokilometrejä vanhemmilta autoilta nuoremmille. Tulos oli, että loukkaantuneita kuljettajia olisi 70 vähemmän.
70 kuljettajaa vuosittain säästyisi loukkaantumisilta – onko se paljon vai vähän?
Kaikista tutkimusaineiston loukkaantuneista kuljettajista 70 kuljettajaa vastaa kahta prosenttia, joten luku voi tuntua pieneltä. Luku antaa kuitenkin suuntaa siitä, mitä kaikkea nuoremmalla ajoneuvokannalla voitaisiin saavuttaa. Aineistosta voidaan laskea vaikutukset vain yhteenajoissa loukkaantuneiden kuljettajien osalta, mutta autokannan nuortuminen toisi mukanaan muitakin hyötyjä. Suotuisat turvallisuusvaikutukset koskisivat myös matkustajia ja yhteenajojen lisäksi myös muita onnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia.
Vähemmän onnettomuuksia
Jos ajoneuvokanta olisi vuoden nuorempi, osa liikenneonnettomuuksista jäisi todennäköisesti tapahtumatta ajonvakautusjärjestelmien ja muiden aktiivisesti onnettomuuksia ehkäisevien turvajärjestelmien ansiosta. Tutkimuksessa tekemämme pintapuolisen tarkastelun perusteella uusilla autoilla on selvästi pienin riski aiheuttaa peräänajokolari. Aktiivisen turvallisuuden kehittymisellä on varmasti osuutta tulokseen.
Autojen aktiivisen turvallisuuden kehittyminen on tärkeää etenkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta, koska yhteenajoissa autojen kanssa he ovat aina altavastaajina.
Parempi turva kolaritilanteessa
Eri laskentamenetelmien yhteistuloksena uudet autot tarjoavat kolaritilanteessa kuljettajalleen keskimäärin 10–20 % paremman suojan kymmenen vuotta vanhempiin autoihin verrattuna.
Vähemmän päästöjä
Vuoden nuorempi autokanta olisi lisäksi himpun verran vähäpäästöisempi.
Lisää tutkimusta tarvitaan!
Uusimmissa automalleissa kolariturvallisuus on jo saavuttanut niin hyvän tason, että turvallisuustekniikan kehityssuunta painottuu yhä enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseen.
Aktiivisten turvatekniikoiden vaikutusten tutkiminen tulee olemaan haasteellista ja mielenkiintoista, sillä tietokannoista ei tällä hetkellä saa täysin kattavaa tietoa liikenteessä olevien autojen turvavarusteista. Tutkimus tulee kuitenkin varmasti lisääntymään ja tietokantoja kehitetään vastaamaan tutkimuksen tarpeisiin.
Tutkimus henkilöautojen kolariturvallisuuden kehityksestä
- Ensimmäisen kerran vastaava tutkimus tehtiin 1990-luvun puolivälissä Oulun yliopistossa.
- Laskentamenetelmiä on tarkasteltu ja kehitetty siitä lähtien.
- Menetelmää perustamassa ollut professori (emeritus) Timo Ernvall on ollut mukana tutkimuksen jokaisessa päivityksessä.
- Tutkimuksen tuoreimman päivitysversion (2017) tekivät Esa Räty OTIsta ja Timo Kari LVK:sta.
- Tutkimuksessa laskettiin eri menetelmillä arvioita kuljettajan riskille loukkaantua toisen henkilöauton kanssa ajetuissa yhteenajoissa.
- Tavoitteena on tuottaa todellisiin liikenneonnettomuuksiin ja -olosuhteisiin perustuvaa tietoa automallien ja autokannan turvallisuuden kehittymisestä.
- Tutkimus täydentää törmäystestejä, jotka perustuvat vakioituihin testiolosuhteisiin.
- Liikennevahinkoaineisto koostetaan vakuutusyhtiöiden toimittamista tiedoista. Missään muussa maassa liikennevahinkoaineistoa ei ole saatavilla vastaavassa laajuudessa liikenneturvallisuus- ja tutkimustyöhön.
Esa Räty
Esa toimii liikenneturvallisuustutkijana OTIssa. Onnettomuustietoinstituutti on osa Liikennevakuutuskeskusta.