OTIn ennakkoraportti 2025: Liikennekuolemat 2000-luvun alimmalla tasolla – nuoret korostuvat matkustajakuolemissa
11.2.2026 | Tiedote
Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä laski viime vuonna 2000-luvun matalimmalle tasolle. Vaikka myös nuorten kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet vähenivät, suuri osa matkustajina kuolleista oli alle 25-vuotiaita.
Vuonna 2025 tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 174 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 189 henkilöä. Heistä 148 kuoli moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista 82 prosenttia oli kuljettajia ja 18 prosenttia matkustajia. Kuolleista matkustajista 63 prosenttia (17 henkilöä) oli alle 25-vuotiaita, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat 15–24-vuotiaita. Nuoria matkustajia kuoli 11 enemmän kuin vuonna 2024.
– Nuorten liikkuminen on usein porukassa tapahtuvaa ajanvietettä. Kun kyydissä on useita nuoria, myös riskit kasautuvat. Nuorten ajoturvallisuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota, sanoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

– Kehitys kertoo pitkäjänteisen liikenneturvallisuustyön vaikutuksista, mutta nuorten matkustajien tilanne muistuttaa, että riskit eivät ole kadonneet, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista valtaosa (123) menehtyi henkilö- tai pakettiautoissa. Moottoripyöräilijöitä kuoli 17. Useimmat uhrit olivat pääaiheuttajan ajoneuvossa, vastapuolen ajoneuvoissa menehtyi 10 henkilöä.
Ikäluokittain tarkasteltuna kaikkien muiden kuljettajaikäryhmien aiheuttamien moottoriajoneuvo-onnettomuuksien määrä laski, paitsi vanhempien työikäisten eli 45–64-vuotiaiden aiheuttamien onnettomuuksien määrä kasvoi hieman.
Yhteenajot vähenivät edelleen
Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot ovat viisivuotiskaudella 2021–2025 vähentyneet huomattavasti. Vuonna 2021 kuolemaan johtaneita yhteenajoja oli 88, kun viime vuonna yhteenajoja oli 58.
Moottoriajoneuvojen yksittäisonnettomuuksia oli viime vuonna 75 (2021: 88). Yhteenajojen osuus oli 44 prosenttia ja yksittäisonnettomuuksien 56 prosenttia.
Viime vuonna yleisimmät moottoriajoneuvo-onnettomuuksien onnettomuustyypit olivat suistumis- ja kohtaamisonnettomuudet. Suistumisonnettomuuksien määrä väheni edellisvuodesta 12 onnettomuudella ja kohtaamisonnettomuuksien kuudella. Risteävien ajosuuntien onnettomuusmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta.
Yli kolmasosa kuolonkolareista kesäkuukausina
Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 45 eli hieman yli kolmasosa tapahtui kesäkuukausina kesä–elokuussa. Onnettomuuksista neljännes tapahtui perjantain klo 18 ja sunnuntain klo 06 välillä. Kesäaika korostui erityisesti nuorten aiheuttamissa onnettomuuksissa.
Kaikki vuoden kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvojen eläinonnettomuudet ajoittuivat kesä–syyskuuhun. Tapauksista kaksi oli henkilöauton ja kaksi moottoripyöräilijän törmäyksiä hirveen. Yhdessä tapauksessa moottoripyöräilijä menehtyi törmäyksessä metsäkauriiseen.
Jalankulkuonnettomuuksissa kasvua, polkupyöräonnettomuuksissa laskua
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 38 ihmistä (2024: 39). Heistä 21 oli jalankulkijoita ja 17 polkupyöräilijöitä. Valtaosa menehtyneistä oli yli 65-vuotiaita.
–Jalankulkuonnettomuuksia tapahtui viime vuonna kolme enemmän ja polkupyöräonnettomuuksia neljä vähemmän kuin edellisvuonna. Näissä kulkutavoissa ei viime vuosina ole näkynyt selkeää myönteistä trendiä, Sihvola summaa.
Alle 25-vuotiaita oli kuolleista jalankulkijoista kolme ja pyöräilijöistä yksi. Lisäksi tieliikenteessä menehtyi kaksi kevyellä sähköajoneuvolla liikkunutta nuorta. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa kuolleiden 45–64-vuotiaiden määrä kasvoi seitsemällä edellisvuoteen verrattuna.
Pohjois-Karjalassa jyrkin kasvu, Keski-Suomessa selvin lasku
Pohjois-Karjalassa tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi viime vuoden aikana 13 henkilöä, kymmenen enemmän kuin edellisvuonna. Myös Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä määrä kasvoi kuudella. Sen sijaan Keski-Suomessa sekä onnettomuuksien että kuolleiden määrä väheni kymmenellä. Alueellisissa luvuissa satunnaisvaihtelu on suurta.
OTI-ennakkoraportti 2025 ja alueelliset luvut (pdf)

Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa
Tutkijalautakunnat ottavat tutkittaviksi pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa mukana ollut henkilö on kuollut kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tutkintaan otetaan myös onnettomuudet, joissa kuolema on aiheutunut ajon aikaisesta sairauskohtauksesta. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastossa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 päivän kuluessa onnettomuudesta, mutta sairauskohtaukseen kuolleet eivät sisälly lukuihin.
Lisätietoa
Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola 040 922 5544
liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, 050 306 9884
etunimi.sukunimi(@)oti.fi
viestinnän asiantuntija Leena Piirto, 0457 8208 344
viestintä 040 450 4700, viestinta(at)vakuutuskeskus.fi
Onnettomuustietoinstituutissa (OTI) teemme työtä ehkäistäksemme liikenneonnettomuuksia Suomessa. Koordinoimme liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoimme tutkinnasta kerättyä tietoa. Lisäksi kokoamme tilastot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Tarjoamme tietoa liikenneturvallisuuden kehittämiseen, tutkimukseen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. Onnettomuustietoinstituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi