Laaja raportti paljastaa: Joka toinen kuolonkolari ajetaan ilman ylinopeutta – nopeus yhä kohtalokas tekijä

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa nopeus on kohtalokas tekijä. Joka toisessa tapauksessa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ei kuitenkaan aja ylinopeutta, mutta usein vauhti on tilanteeseen nähden liian kova.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tiedoista viisivuotisjaksolta 2019–2023 koostettu raportti osoittaa, että puolet kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista ajoi ylinopeutta, toisaalta rajoituksen mukainenkin vauhti on usein ollut liikaa. 

– Nopeusrajoituksen noudattaminen ei takaa turvallisuutta. Myös rajoituksen mukainen vauhti voi olla liikaa, jos tilanteeseen liittyy muita riskitekijöitä tai olosuhteet muuttuvat. Rajoitus on enimmäisnopeus, ei tavoite, sanoo OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Usein taustalla on myös muita riskitekijöitä, kuten päihteiden käyttöä, piittaamattomuutta tai turvavyön laiminlyöntiä. Mitä suurempia ylinopeuksia tarkastellaan, sitä todennäköisimmin onnettomuuksiin liittyy muita riskitekijöitä.

Esimerkiksi ikääntyneille ihmisille aiheutuneet onnettomuudet ovat usein kohtalokkaita, vaikka ajettaisiin nopeusrajoitusten mukaisesti.

Päihteet ja mielenterveyden ongelmat korostuvat rajuissa ylinopeuksissa

Päihtymys, aiemmat ylinopeusrikkomukset, turvavyöttömyys ja ajoterveyden ongelmat korostuivat suurilla ylinopeuksilla aiheutetuissa onnettomuuksissa. Kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista 38 % oli päihtyneitä, mutta vähintään 30 km/h ylinopeutta ajaneista kuljettajista päihtyneiden osuus oli peräti 67 %.

Suuri osa vakavista ylinopeusonnettomuuksista liittyy kuljettajiin, joilla on päihderiippuvuutta tai psyykkisiä ongelmia.

– Ylinopeus on tyypillisesti osa laajempaa riskikäyttäytymisen kokonaisuutta. Kun siihen yhdistyy päihteitä, turvavyön laiminlyöntiä, vanhahko ajoneuvo tai haasteellinen liikenneympäristö, seuraukset ovat usein vakavia, Räty toteaa.

Automaattikamerat eivät riitä: poliisi paikalle

Tutkijalautakuntien mukaan poliisin tulee tehostaa nopeus- ja ajotapavalvontaa taajamissa ja taajamien lähialueilla, erityisesti ilta- ja yöaikaan. Valvonnan kohteina tulee olla erityisesti henkilöautoilijat ja moottoripyöräilijät.

– Ylinopeutta ajavien riskikuljettajien ajoon puuttuminen vaatii ihmisten tekemää valvontaa. Näkyvällä valvonnalla voidaan pelastaa henkiä. Kuljettajan kohtaaminen silmätysten mahdollistaa myös moniin muihin epäkohtiin puuttumisen. Samalla on mahdollisuus vilkaista ajoneuvon kuntoa, Räty sanoo.

Tarkastelluissa jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksissa ongelmana ei yleensä ole moottoriajoneuvon kuljettajan hurjastelu, vaan se, että yhteentörmäys pääsee tapahtumaan. Tämä korostaa turvallisen liikenneympäristön kehittämisen merkitystä.

Yhteistyöllä konkreettisia tuloksia

OTI toimittaa tutkijalautakuntien havaintoihin perustuvat toimenpide-ehdotukset viranomaisille ja seuraa niiden toteutumista osana liikenneturvallisuustyötä.

– Nopeuteen voidaan vaikuttaa valvonnalla ja teknologialla, mutta myös inhimillisiin riskitekijöihin on kyettävä puuttumaan. Lisäksi on arvioitava nykyisen nopeusrajoitusjärjestelmän turvallisuusvaikutukset. Tavoitteena on, että tutkijalautakuntien ehdotukset johtavat laajalla yhteistyöllä konkreettisiin toimenpiteisiin, summaa OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Liikenneympäristön pitää olla helposti tulkittava. Kuljettajan tulisi ymmärtää heti liikenneympäristöä havainnoidessaan, millainen nopeus on tarkoituksenmukainen.  

– Niin kutsutun Safe System -ajattelun yksi osa on turvallinen nopeus, jolla mahdolliset törmäysvoimat pysyvät sellaisina, ettei seurauksena ole kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista, Parkkari kertoo.
Tutkijalautakuntien tietoihin perustuvassa OTIn nopeusraportissa tarkastellaan vuosina 2019–2023 tapahtuneita kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia ja niihin osallisten moottoriajoneuvonkuljettajien ajo- ja ylinopeuksia. Raportti kokoaa nopeuden näkökulmasta ensimmäistä kertaa laajan aineiston 667 kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Tarkastelu ei sisällä sairauskohtauksia, tasoristeysonnettomuuksia tai itsemurhia.

Keskeiset havainnot kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 2019–2023:

• Joka toinen onnettomuuden aiheuttajista ajoi ylinopeutta, puolet nopeusrajoitusten mukaan.
• Vähintään 30 km/h ylinopeudet olivat yleisiä, erityisesti moottoripyöräilijöillä ja nuorilla kuljettajilla.
• 38 % aiheuttajista oli päihtyneitä, mutta osuus nousi 67 prosenttiin jos ylinopeus oli yli 30 km/h.
• Myös selvät kuljettajat ajoivat usein riskinopeuksia: 37 % ajoi ylinopeutta.
• 65 % moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, useimmiten taajamissa.
• Jalankulkija- ja pyöräilyonnettomuuksissa moottoriajoneuvon kuljettajan ylinopeus oli harvoin ratkaiseva tekijä.  
  
  

Lisätietoa

OTI-nopeusraportti 2025 (pdf)

Onnettomuustietoinstituutti
liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty 040 922 1365 
liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari 040 450 4627 
etunimi.sukunimi(@)oti.fi
viestinnän asiantuntija Leena Piirto 0457 8208 344
viestintä 040 450 4700, viestinta(at)vakuutuskeskus.fi