Ajoneuvotekniikan kehitys haastaa vakuutus- ja korjausalan

Tekninen kehitys on tuonut autoilun maailmaan isoja kehitysaskeleita, ja alan toimijat ovat jatkuvasti uuden edessä. Osallistuin äskettäin Milanossa RCAR-seminaariin, jossa kokoontui kansainvälinen joukko vakuutusalan ja ajoneuvotutkimuksen asiantuntijoita. Tapahtuma tarjosi monipuolisen katsauksen siihen, miten nopeasti muuttuva teknologia vaikuttaa vakuutus- ja korjausalaan.

Teknologisen kehityksen haasteet

Viime vuosina autojen tekniikka on harpponut eteenpäin: sähkö- ja hybridiajoneuvot, älykkäät avustavat järjestelmät (ADAS = Advanced Driver Assistance Systems) ja yhä monimutkaisemmat rakenteet ovat arkipäivää. Uudet järjestelmät tekevät ajamisesta turvallisempaa, mutta samalla ne tekevät korjauksista aiempaa vaikeampia ja kalliimpia.

Vaikutukset turvallisuuteen ovat kiistattomia: Saksassa automaattinen hätäjarrutus (AEB) on vähentänyt vahinkoja peräänajoissa 30 % ja peruutusvahingoissa 66 %. Malesiassa on tutkittu, että ADAS-järjestelmät ovat vähentäneet vahinkoja 28 %. Kolikon kääntöpuolella ovat kuitenkin korjauskustannukset, jotka ovat kohonneet vahinkoa kohden 31 %. 

ADAS-järjestelmien osalta keskustelua aiheuttivat myös sellaiset tilanteet, joissa kuluttaja syystä tai toisesta haluaa ohittaa automaattijärjestelmän. Vakuutusyhtiön hinnoittelun ja riskiarvion kannalta on haastavaa, jos ajoneuvon turvallisuutta edistävät järjestelmät voidaan välillä kytkeä pois päältä.

Korjattavuus – katoava ominaisuus?

Ajoneuvojen kehittyessä korjattavuus tuntuu ottavan taka-askeleita: autojen rakenteet monimutkaistuvat, ja esimerkiksi alumiinin käyttö sekä uudet hitsausprosessit vaativat jatkuvaa kouluttautumista. Lisäksi on havaittavissa, etteivät kaikki ajoneuvovalmistajat priorisoi kustannustehokkaita korjausratkaisuja, eikä korjattavuus ylipäätään ole innovaatioissa etusijalla.

Sähkö- ja hybridiajoneuvojen yleistyminen on muuttanut myös vahinkojen luonnetta. Vakuutusnäkökulmasta huomio kiinnittyi erityisesti sähköautojen akkujen vaurioherkkyyteen ja korjaushaasteisiin, jotka koskevat sekä akkuja että latauskomponentteja. Sähkö- ja hybridiautojen korjaaminen on osoittautunut noin kolmanneksen kalliimmaksi kuin polttomoottoriautojen korjaaminen. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että korkeajännitteisten järjestelmien turvallinen käsittely vaatii uudenlaista osaamista niin korjaamoilta kuin vakuuttajiltakin.

Korjaamoalan ja vakuutusyhtiöiden yhteistyössä nousee vahvasti esiin ympäristönäkökulma. Kiertotalousratkaisut ja laadukas varaosien valvonta tukevat sekä ekologisuutta että kustannustehokkuutta, mutta vaativat tarkkaa osaamista ja yhteisiä pelisääntöjä. Kestävän korjaamisen periaate ei ole vain ympäristöteko – se on myös kilpailuetu tulevaisuudessa.

Datasta uudenlaisia hyötyjä vakuutusalalle

Ajoneuvoteknologian nopea kehitys haastaa vakuutusalan perinteiset riskimallit. Menneiden vuosien tilastot eivät enää riitä, kun autojen ominaisuudet muuttuvat nopeasti. Tulevaisuudessa riskianalyysit perustuvat yhä enemmän ajoneuvokohtaiseen dataan ja siihen, miten ajoneuvon ominaisuudet vaikuttavat vahinkotiheyteen, korjausmahdollisuuksiin ja -kustannuksiin.

Ajoneuvoista kerättävän datan hyödyntäminen on selvästi yksi alan suurimmista mahdollisuuksista. Tarkan tiedon avulla voidaan paitsi tarkentaa hinnoittelua, myös selvittää vahinkoja tehokkaammin ja tunnistaa vakuutuspetoksia entistä paremmin. Samalla korostuvat datan hallinta ja tietoturva. Luottamus on kaiken A ja O.

Tulevaisuuden menestysresepti

Seminaarin tärkein viesti oli selvä: pysyäkseen kehityksen kärjessä vakuutus- ja korjausalan on panostettava osaamisen jatkuvaan päivittämiseen. Ajoneuvovalmistajien tulisi ottaa tutkimustulokset osaksi suunnitteluaan, jotta korjaus olisi jatkossakin turvallista ja kustannustehokasta. Korjaamoiden puolestaan kannattaa kehittää menetelmiä ja materiaaleja turvallisuus edellä, ekologisuutta unohtamatta.

Alan sisäinen yhteistyö, tiedon jakaminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen nousevat entistä tärkeämmiksi menestystekijöiksi. Lopulta kysymys kuuluu: Onnistummeko yhdistämään teknologian, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden niin, että kaikki osapuolet – valmistajat, korjaamot, vakuuttajat ja ennen kaikkea kuljettajat – hyötyvät?

Tuomo Toivanen

Kirjoittaja on Liikennevakuutuskeskuksen tekninen päällikkö.