Mitä kertoo Suomen suurin liikenneonnettomuustilasto

Blogi 5.12.2018

Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan noin 100 000 liikennevahinkoa vuosittain. Korvattujen vahinkojen vuotuinen määrä ei ole muuttunut merkittävästi viime vuosina. Määrä on heilahdellut vuodesta toiseen muutamalla tuhannella vahingolla. Liikennevahingoista tyypillisesti noin 80 000 on ollut omaisuus- tai järjestelykuluvahinkoja ("peltivahinkoja") ja loput henkilövahinkoja.

Äkkiä voisi ajatella, ettei vuodesta toiseen suunnilleen samana pysyvässä vahinkomäärässä ole eritystä ihmeteltävää tai uutisoitavaa. Vakavampien liikenneonnettomuuksien määrät ovat kuitenkin vähentyneet (ks. esimerkiksi Tilastokeskuksen luvut) ja saattaa olla, että tänä vuonna tilastoidaan uusi ennätys liikennekuolemien määrän pienuudessa. Miksi liikennevahingot sitten eivät vähene samaa vauhtia? Olisiko tässä sittenkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan, miten meillä liikenteessä oikeasti menee. Miten hyvin liikennevahinkotilasto havaintomäärältään Suomen suurimpana yhtenäisenä liikenneonnettomuustilastona onnistuu kuvaamaan liikenteen ilmiöitä? Seuraavaksi muutamia huomioita tuoreimmasta tilastosta vuoden 2017 vahingoista.

Miksi teknologia ei pure parkkipaikkakolhuihin?

Liikennevahingoista vajaa puolet on pysäköintialueilla tapahtuneita vahinkoja. Siinäkään ei ole tapahtunut suurempaa muutosta pitkään aikaan, vaikka autoissa on jo paljon pysäköintiä helpottavaa tekniikkaa. Johtuuko tämä pysäköintipaikoilla asioinnin kasvusta, ovatko kuljettajat aiempaa huolimattomampia, tapahtuvatko vahingot vain vanhemmille autoille vai suunnitellaanko nykyisin huonompia parkkipaikkoja – vai löytyykö ilmiöön muita selityksiä? Liikennevahinkojen tapahtumispaikkojen tarkka sijaintitieto helpottaisi ongelmallisten pysäköintialuemallien tunnistamista. Kollegat Virossa ovatkin selvästi meitä pidemmällä paikkatiedon keräämisessä.

Totuus numeroiden tuolla puolen – Tapaus Kuusamo

Vertaamalla vahinkoja aiheuttaneiden ajoneuvojen kotikuntia (liikennevakuutukseen ilmoitettu ajoneuvon kotikunta) siihen, missä kunnissa liikennevahinkoja on sattunut, voidaan arvioida, kuinka suuri osa kunnan vahingoista on paikkakuntalaisten aiheuttamia. Esimerkkinä voidaan mainita suosittu matkailukunta Kuusamo. Kuusamon liikennevahingoissa loukkaantui viime vuonna eniten ihmisiä suhteessa asukaslukuun.

Ensiksi oletin ulkopaikkakuntalaisten aiheuttavan siellä huomattavan osan vahingoista. Kuitenkin vain 39 prosenttia loukkaantumisista aiheutui ulkopaikkakuntalaisten vahingoissa. Yksi selitys pieneltä tuntuvalle ulkopaikkakuntalaisten osuudelle voi olla se, että turistit vuokraavat kuusamolaisia ajoneuvoja, jolloin vahingotkin tilastoituvat kuusamolaisten aiheuttamiksi. Loukkaantuneiden suhteellisen suureen määrään vaikuttaa myös moottorikelkkailun suosio Kuusamossa. Moottorikelkalla sattuvat vahingot johtavat melkein aina loukkaantumiseen. Kolmannes kaikista loukkaantumisista sattuikin kelkalla.

Luvut eivät siis läheskään aina ole yksiselitteisesti sitä miltä näyttävät. Ilmiöiden taustaa on hyvä pohtia, ennen kuin tilastoista vetää äkkinäisiä johtopäätöksiä.

Uudemmat autot todistetusti turvallisempia

Liikennevahinkotilaston eri automallien vahingoista kertovia listoja tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että niissä ei ole huomioitu esimerkiksi ajoneuvojen käyttäjien, käyttöalueen (kaupunki vs. maaseutu) tai ajomäärän vaikutusta onnettomuusmääriin. Henkilöautojen yhteenajoissa loukkaantuneiden määrien karkea tarkastelu kuitenkin osoittaa, että uudemmissa – eli alle kymmenvuotiaissa autoissa – on loukkaantunut onnettomuutta kohti keskimäärin 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vanhemmissa autoissa. Tarkastelun yksinkertaisuudesta huolimatta tulos on samassa linjassa pari vuotta sitten valmistuneen perusteellisemman Henkilöautojen kolariturvallisuuden kehitys -tutkimuksen kanssa.

Ainutlaatuinen aineisto avataan portaaliin

Liikennevahinkotilastosta voisi nostaa vielä vaikka kuinka paljon lisää huomioita edeltävien lisäksi. Valtava aineisto sekä tarjoaa vastauksia että herättää kysymyksiä ja tarpeita lisätutkimukseen.

OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto on kansainvälisesti ainutlaatuinen onnettomuusaineisto. Tiedossani ei ole muita maita, missä kaikki liikennevakuutusyhtiöt toimittaisivat yhteisellä päätöksellä tietoja yhteiseen tietokantaan liikenneturvallisuustyössä hyödynnettäväksi.

Aineistoa käytetään aktiivisesti OTIn tietopalvelussa, tutkimustyössä ja viranomaisten välisessä liikenneturvallisuustyössä. Esimerkiksi juuri eilen käsittelimme liikennevahinkoaineistoa kelitiedotuksen kehittämisryhmässä. Uudeksi merkittäväksi käyttäjäryhmäksi ovat puolestaan nousseet kunnat, sillä liikennevahinkotilasto hyväksyttiin kuntien hyvinvointikertomuksissa käytettäväksi aineistoksi.

Tilastoaineistomme käytettävyys ottaa mahtiloikan lähiviikkoina, kun aineisto avataan portaaliin kaikkien halukkaiden tarkasteltavaksi. Portaalissa eli OTIn Liikennevahinkoportissa voi tarkastella liikennevahinkoja useista näkökulmista ja tehdä vaikkapa kuntakohtaisia hakuja. Pysy kuulolla!


Esa Räty

Esa toimii liikenneturvallisuuspäällikkönä OTIssa. Onnettomuustietoinstituutti on osa Liikennevakuutuskeskusta.


OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastoon sisältyvät vuotuiset liikennevakuutuksesta korvatut vahingot. Liikennevakuutuksesta korvataan henkilövahingot sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Tilasto ei sisällä kaskovakuutuksesta korvattuja vahinkoja.

05.12.2018