LVK | Katse peiliin ja sitten baanalle

Katse peiliin ja sitten baanalle

Blogi 19.3.2018

Kokemus on opettanut, että moottoripyöräilyn turvallisuutta kannattaa lähestyä perusfaktoista: Ihmiset liikkuvat monilla erilaisilla kulkuneuvoilla, ja heidän tekemänsä virheet ja niiden seuraukset riippuvat osittain valitusta kulkumuodosta. 

Kaksipyöräiset kulkuneuvot ovat kiikkeriä ja niiden tarjoama suoja törmäystilanteessa on olematon. Siksi henkilövahinkoja tulee helposti. Pääosa henkilövahingoista on kaksipyöräisen kulkuneuvon kuljettajan itsensä aiheuttamia. Karkea peukalosääntö on, että kolme neljästä kaksipyöräisten henkilövahingosta on yksittäisvahinkoja eli törmäyksessä ei ole osallisena toista osapuolta. Tämä pätee niin polkupyöriin, mopoihin kuin moottoripyöriin. Tästä faktasta pidetään kaikkein vähiten.

Kun mukaan lasketaan vielä yhteentörmäykset, moottoripyöräilijöiden henkilövahingoista 84 % oli moottoripyöräilijöidensä itsensä aiheuttamia vuosina 2011–2015. Yhteenveto on siis helppo: kaksipyöräisen kuljettajalla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan turvallisuuteensa.

Ratkaisevaa on riskinotto

Moottoripyöräilijän aiheuttamista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista valtaosa on ajettu ylinopeudella. Eikä tällä kertaa tarvitse halkoa hiuksia rajoituksen ylityksen suhteen. Yli puolet aiheuttajista ylitti rajoituksen vähintään 20 km/h ja reilu kolmannes aiheuttajista vähintään 40 km/h. Tässäkin asiassa näkyvät kulkuneuvon ominaispiirteet, sillä hyvä kiihtyvyys houkuttelee.

Moottoripyöräilijöiden aiheuttamien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien välittömänä syynä on ollut noin 40 % tapauksista hallinnanmenetys, eli ajotaidoillakin on merkitystä. Hallinnanmenetysten osuus on kutakuinkin kymmenen prosenttiyksikköä auto-onnettomuuksia korkeampi - ero selittyy jarrutusvirheillä. Moottoripyörää on erinomaisen helppo jarruttaa väärin, joskin lukkiutumattomat jarrut hiljalleen helpottavat tilannetta.

Kun moottoripyöräilijä on ollut kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa syyttömänä osapuolena, onnettomuuden aiheuttaja on miltei aina tehnyt havaintovirheen. Näissä tapauksissa moottoripyöräilijällä on ollut hyvin vähän tehtävää itse tilanteessa. Ennen tilannetta oleellisimpia vaikutusmahdollisuuksia olisivat olleet oman havaittavuuden parantaminen kirkkailla ajovarusteilla ja vauhdin sovittaminen kohdalleen. Moottoripyöräilijän on myös hyvä tiedostaa, että liikenteessä on kuljettajia, jotka eivät havaitse juuri mitään, eivätkä reagoi sitäkään vähää.

Törmäyksen sattuessa todella sattuu

Moottoripyöräilijät käyttävät kypärää hyvin, ja seuraava askel olisikin panostaminen rintapanssareihin. Päävammojen jälkeen seuraavana näkyvät kuolettavat rintakehävammat, joiden synty on helppo ymmärtää, kun ajattelee moottoripyörän ajoasentoa. Rintapanssari myydään toisinaan yhdessä selkäsuojan kanssa, eikä siitäkään haittaa ole.

Rajallisen tilan takia kaikkia vinkkejä ei lyhyessä tekstissä voi antaa, mutta autokoulusta (tai opetusluvalla) moottoripyöräkorttinsa saaneet voivat muistella koulun penkillä saamiaan oppeja. Muun muassa soraa tahtoo jäädä talven jäljiltä ja säilytyksestä otettavan pyörän rengaspaineet kannattaa tarkistaa.

Ankarasta saarnasta huolimatta olen ollut iloinen siitä, että moottoripyöräilijöiden keskuudessa on ensisijaisena halu pysyä hengissä ja tehdä oma voitavansa asian eteen. Toisinaan liikenneturvallisuustyössä näkee, että oma turvallisuus kyllä kiinnostaa, mutta vian ja siten myös parannusmahdollisuuksien nähdään olevan muissa.  Olen itse liikkunut moottoroidulla kaksipyöräisellä pian 29 vuotta, mutta näidenkin vuosien jälkeen olen edelleen keskitasoa huonompi kuljettaja moottoripyörän hallinnassa. Onneksi liikenteen pelisilmä on arkiajossa tärkeämpi.

Hyvää ajokautta kaikille! 

Tapio Koisaari @TapioKoisaari

Tapio toimii Onnettomuustietoinstituutissa yhteyspäällikkönä.

19.03.2018